Annimari Korte heräili jopa 8 kertaa yössä – uusi sänky siivitti aitajuoksijan kultamitalikuntoon

Lajinsa huippu otti yhteyttä asiantuntijaan, kun öiset heräilyt lisääntyivät. Patjan ja tyynyn vaihtaminen Tempuriin paransi unen laatua selvästi.

Annimari Korte on kaikkien aikojen nopein suomalainen 100 metrin aitajuoksija. Hänen Suomen ennätysaikansa on 12,72 sekuntia, jolla hän on varmistanut paikkansa Tokion olympialaisiin.

Menestyjä usein kysyy itseltään, mitä vielä voisi tehdä paremmin. Lajinsa huippu tietää nyt, että menestymiseen vaikutetaan paremmalla nukkumisella.

Korte kiinnitti huomiota lisääntyneeseen heräilyynsä, ja otti yhteyttä nukkumisen asiantuntijaan Tempuriin.

– Meillä oli pitkä sessio Helin kanssa, Korte viittaa koulutettuun nukkumisergonomian asiantuntija Heli Norppaan.

– Juttelimme nukkumistilanteestani ja siitä, kuinka voimme parantaa sitä sekä välineiden, eli tyynyn, patjan ja peiton, avulla että myös nukkumisasennon ja unen huollon kautta, Korte sanoo.

Kaksikko päätti myös mitata muutosta nukkumisessa varmistaakseen, että nukkumisen kautta tapahtuva palautuminen kehittyisi oikeaan suuntaan. Korte piti unipäiväkirjaa 13 päivän ajan vanhalla patjalla ja tyynyllä sekä toiset 13 päivää vaihdettuaan ne Tempurin tuotteisiin.

Vanhalla patjalla ja tyynyllä heräämisiä jopa 8 kertaa yössä

Ennen Tempuria Korte nukkui joustinpatjalla ja kuitutäytetyynyllä. Unipäiväkirjan tulosten perusteella hän heräili joka yö keskimäärin noin viisi kertaa. Ensimmäisen 13 yön aikana hän heräsi 61 kertaa.

Heräämisen syyt vaihtelivat eri öinä: joinakin öinä selkä- tai lantiokipu herättivät, toisina öinä taas käden ja olkapään puutuminen. Myös hikoilu oli yksi heräämisen syy. Iltaisin Korteen oli vaikea saada unta, koska patja ja tyyny tuntuivat epämukavilta, ja hyvää asentoa oli vaikea löytää.

Saadakseen unta ja pysyäkseen unessa hän otti joka yö uni- tai nukahtamislääkkeen, joskus molemmat. Tästä huolimatta Korte koki itsensä väsyneeksi 11:nä aamuna 13:sta.

– Aamuinen väsymys voi toki johtua monesta seikasta, mutta hyvin usein taustalta löytyy kehnosta alustasta johtuva huono nukkumisergonomia. Kulunut patja ei myöskään pysty jakamaan kehoon kohdistuvaa painetta oikein, mikä lisää yön aikaista liikehdintää, joka puolestaan voi heikentää nukkumisen laatua, Norppa sanoo.

– Kokemukseni mukaan uni- ja nukahtamislääkkeiden käyttö on varsin yleistä. Saamani palautteen mukaan moni on kuitenkin pystynyt jättämään niiden säännöllisen käytön vaihdettuaan Tempuriin, Norppa kertoo.

Tempuriin vaihdon jälkeen aamuinen väsymys teki täyskäännöksen

Tempuriin vaihdon jälkeen Korte ei enää herää öisin esimerkiksi puutumisiin, kipuihin tai hikoiluun. Toisella tarkastelujaksolla heräilemisten syynä olivat pääasiassa vessakäynnit.

Heräämiskertoja oli noin kolmannes vähemmän tarkastelujaksoja toisiinsa verrattaessa. Lisäksi merkittävä havainto oli se, että Tempurilla nukkuessa Korteen uni- ja nukahtamislääkkeiden käyttö väheni noin 82 prosenttia.

– Tähän kehitykseen olen erityisen tyytyväinen. Päämääräni on nukkua mahdollisimman luonnollista unta, Korte sanoo.

– Nyt Korteen olkapää pääsee oikein patjan sisään, ja tyyny tukee päätä riittävästi niin, ettei olkapäähän ja käteen kohdistu kylkimakuulla painetta haitallisesti eli paikat eivät puudu, Norppa selittää parantunutta unta.

Tempurin tyyny tukee Annimari Korteen päätä nukkuessa juuri oikealla tavalla.

– Patja myös tukee kylkikaaren niin, että ranka pysyy suorana. Paine tasaantui koko vartalon alueelta ja hävitti näin lantiokivun, joka johtui aikaisemmasta patjasta, hän lisää.

Myös aamuinen väsymys loistaa poissaolollaan. Tempurilla nukkuessaan Korte on tuntenut itsensä energiseksi 11:nä 13:sta aamusta. Tämä kertoo entistä ehjemmistä unen vaiheista. Uni on siis ollut merkittävästi aikaisempaa palauttavampaa. Korteen on myös Tempurilla helppo saada unen päästä kiinni, koska patja mukautuu yksilöllisesti kehon mukaan, eikä esimerkiksi paina epämukavasti.

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen – ajanvaraajalle myös lahja ja kahvit!

Parempi palautuminen pysäytti kellot ennätysaikaan

Korte treenaa keskimäärin kaksi kerta päivässä, joten palautuminen nousee merkittävään rooliin. Testijaksolla Korteen palautumista mitattiin myös Firstbeat-analyysilla.

– Suosittelimme palautesessiossa yhdessä Firstbeat-asiantuntijan kanssa Korteelle päiväunia treenien välissä sekä myös muita tehokkaita taukoja, kuten hengitysharjoituksia palautumisen rytmittämiseen. Tauoilla vähennetään päivän kokonaiskuormitusta. Päiväaikainen hyvä tauottaminen lisää yöaikaista palautumista. Se on tärkeää urheilijoille, mutta myös pätevä vinkki ihan meille kaikille, Heli sanoo.

– Tempurin avulla saavutettu parempi palautuminen oli erittäin merkittävä taustatekijä onnistuneessa Kalevan kisojen juoksussa, Korte sanoo ja viittaa kesän 2020 kultajuoksuunsa, jossa digiviisarit tulostaululla pysähtyivät Kalevan kisojen ennätysaikaan 12,79.

– Tempurilla nukkuminen todella antaa kultaiset unet, Korte naurahtaa.